2022

Hyvä Seniori!

”Syksy on tullut ja myrskyelee…”  lauletaan vanhassa koululaulussa. Sateisten ja tuulisten päivien lisäksi on onneksi myös kauniita ja aurinkoisia syyspäiviä luvassa. Yhdistyksemme syksyn toiminta on käynnistynyt ja olemme iloisia, että voimme jälleen kokoontua kuukausitapaamisissa, kerhoissa, retkillä ja muissa tapahtumissa.

Yhdistyksemme on todella kiitollinen Eeva Lankiselle ja Hely Kantaselle, jotka ovat tehneet todella pitkän rupeaman vapaaehtoista työtä liikuntakerhojen vetäjinä. Kerhot ovat olleet suosittuja ja tarkoitus oli jatkaa niiden toimintaa, mutta emme ole onnistuneet löytämään vetäjiä. Toivomme edelleen, että etsintä tuottaa tulosta. Löytyisiköhän vetäjää jäsenistön keskuudesta?

Kerhoista jatkavat kuten ennenkin muistikerho, kirjallisuuskerho ja korttipelikerho Jaakko Venesojan vetäminä. Häneen saa yhteyden numerosta 040 7395422. Yhteiskunnallinen kerho kokoontuu Kullervo Lehtosen johdolla seuraavan kerran torstaina 29. 9. klo 14.00 Vaparilla. Vaula Mustalahti on lupautunut vetämään kävelykerhoa ja ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 4.10. klo 10.00 Kimpisen maastossa. Vaulan puhelinnumero on 045 318 6659. Myös joidenkin uusien kerhojen toiminnan aloittamista suunnitellaan ja niiden aloittamisesta ilmoitetaan myöhemmin.

Seuraava kuukausitapaaminen on keskiviikkona 12.10.klo 13.00 Lappeenrannan musiikkiopiston Helkiö-salissa. Arkkitehti Klaus Pelkonen esitelmöi aiheesta: ”Ajatuksia Lappeenrannan kaupunkisuunnittelusta – omista lähtökohdista vai lainaeväin”. Aloitamme kahvitarjoilulla klo 12.30.

Toiminnastamme löytyy tarkempaa tietoa yhdistyksen kotisivuilta ja Etelä-Saimaan ilmoituksista.

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Birgitta Stjernvall-Järvi

puheenjohtaja 

Pääsiäistervehdys 2022

Pääsiäinen on kirkkovuoden pääjuhla. Se rakentuu useista pyhistä ja merkkipäivistä. Sen mukaan kalenteriin sijoittuvat muutkin kevätkauden kirkolliset merkkipäivät. Hartaan kristillisyyden rinnalla pääsiäinen on myös heräävän luonnon juhla.

Muutettuani ensimmäisen kerran tänne Lappeenrantaan vuoden 1968 lopussa oli virpominen minulle uusi kokemus. Sitä ei Päijät-Hämeessä silloin vielä harrastettu. Alun perinhän virpominen on Raja-Karjalan ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä siunaava palmusunnuntain perinne, joka on jo varhain kristilliseen aikaan kuulunut tapa. Vähitellen se on koulujen ja päiväkotien välityksellä levinnyt täältä idästä myös muualle Suomeen. Virpomavitsat ovat joko pajun- tai koivunoksia, jotka koristellaan höyhenillä ja värikkäillä paperinsuikaleilla. Keski- ja Länsi-Suomessa on virpomaan tultaessa mukaan otettu kansankulttuurinen tapa pukeutua pääsiäistrulliksi. Näin kaksi eri kulttuuria on yhdistynyt. Virpomispalkkana on perinteisesti ollut muna. Alun perin se oli maalattu kananmuna, mutta nykyisille virpojille suklaamuna taitaa olla mieluisampi.  

Virpomiseen liittyy erilaisia loruja, joista seuraava on ehkä tutuimpia: ”Virvon varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuueks, vitsa siulle, palkka miulle.

Terveyttä on syytä toivottaa koronankin yhä jyllätessä ja myös maailmanrauhaa näinä epävarmoina aikoina.

Aurinkoisia kevätpäiviä

Birgitta Stjernvall-Järvi
puheenjohtaj